Siirry pääsisältöön

Torey Hayden: Häkkipoika

Häkkipoika. Pöydänjalat olivat hänen kalterinsa. Hän piteli käsiään suojelevasti päänsä päällä ja keinahteli. Edestakaisin, edestakaisin. Apuhoitaja yritti saada hänet liikkumaan pois pöydän alta mutta ei onnistunut. Poika keinahteli edestakaisin, edestakaisin.

En ole aiemmin lukenut Torey Haydenin kirjoja, vaikka tiesin niiden aiheista etukäteen. Valtaosa Haydenin kirjoista kertoo ongelmalapsista ja -nuorista, joiden parissa hän työskentelee psykologina ja erityisopettajana. Haydenin erikoisalaa on valikoiva puhumattomuus, eli se, että lapsi puhuu vain harvoille ja valituille ihmisille tai vain tietyissä tilanteissa. Osittain tästä ongelmasta kertoo myös Häkkipoika.

Kirjan päähenkilö on 15-vuotias Kevin, joka ei ole sanonut sanaakaan vuosikausiin. Poika pelkää kaikkea mahdollista peseytymisestä kierrelehtiöihin (!). Hänen liikanimensä, "häkkipoika", tulee siitä, että hän piileskelee pöytien alla ja rakentaa itselleen sinne häkin tuolinjaloista. Torey päättää saada Kevinin puhumaan ja tajuaa pian, että poika onkin yllättävän älykäs ja sisukas tapaus. Vähitellen Kevin suostuu kertomaan myös lapsuutensa traumoista, puhumattomuuden syistä ja pohjattomasta vihastaan isäpuoltaan kohtaan.

Kevinin lohduton tarina kosketti, varsinkin kun ajattelee että tällaisia toivottomilta vaikuttavia tapauksia on varmasti tuhansia ympäri maailmaa. Välillä tosin tuntui kuin lukisi jotain Valittujen Palojen ylipitkää, sensaationhakuista, tunteisiin vetoavaa artikkelia - vaikka varmasti arki ongelmalasten parissa ei ole mitään tavanomaista puurtamista. Itseäni ihmetytti myös eräs kirjan sivujuonista: ilmeisesti kirjan tapahtuma-aikoihin 1970-luvulla Yhdysvaltoja vaivasivat vieläkin voimakkaammat ennakkoluulot kuin nykyään, koska eräs kirjan sivuhenkilöistä, korkeasti koulutettu lastenpsykiatri, pystytään noin vain irtisanomaan vain sen vuoksi että hän on homo.

Suosittelen Torey Haydenia satunnaisesti erilaisten säälintunteiden herättämiseen. :)

Torey Hayden: Häkkipoika. Otava. 2008. 366 sivua.
Englanninkielinen alkuteos: Murphy's Boy
Suomentaja: Seppo Raudaskoski

Torey-Hayden.com [en]
Otava: Torey Hayden
Wikipedia: Torey Hayden
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...
4 kommenttia
Lue lisää

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe...
3 kommenttia
Lue lisää

Kevään 2022 uutuuskirjavinkit

Herätelläänpä taas vaihteeksi blogia talviunilta... Nyt keväällä ilmestyy valtava määrä kiinnostavia uutuuksia. Poimin eri kustantamoilta tähän ne 20 kirjaa, joita eniten odotan. Mukana on myös muutamia nuortenkirjoja ja perheen nuoremmille lukijoille suunnattuja uutuuksia. TAMMIKUU Merit Riihonen : Mitä ikinä haluat (Karisto) Esikoisteos nuoruudesta, musiikista ja ihmismielen pimeistä sopukoista.   Iida Rauma : Hävitys - tapauskertomus (Siltala) Tämä kirja on jo ehtinyt olla esillä kirjagramissa, blogeissa ja muuallakin mediassa. Väkivallasta ja sen vaikutuksista ihmiseen.  Pertti Saloheimo : Meren ja tulivuoren välissä (WSOY) Pienoisromaani luonnontutkijasta, joka kohtaa syrjäisessä tutkimuskohteessa luonnon outouden ja karmivuuden. Kuulostaa vähän Jeff VanderMeerin Hävitys -kirjalta. Jemma Hatt : Seikkailijat ja kirottu linna (Kumma) Seikkailijat-sarjan ensimmäinen osa salaperäisestä linnasta kuulostaa kuvauksen perusteella Viisikoilta! Kirja on juuri 9-vuotiaalla kesken ...
1 kommentti
Lue lisää