Siirry pääsisältöön

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja

Mutta koska kaiken saa nyt kaupasta, talkoot on unohdettu. Siksi ihmiset ei tutustu naapureihinsa, vaan pelkäävät ja epäilevät ja panettelevat. Kyllä minä sanon, että se on väärin. Kyllä pitäisi tietää, mikä on talkoo, mikä on talikko ja mikä on talkkuna. Talkoissa autetaan niitäkin keistä ei tykätä, koska seuraavana päivänä se toinen voi auttaa minua.

Mielensäpahoittaja on ihana välipalakirja, täynnä jäyhää Suomi-huumoria ja maalaisjärjestä kumpuavaa syvää viisautta. Alun perin viisiminuuttisista lyhytkuunnelmista koostuva kirja sisältää pieniä arjen epäoikeudenmukaisuuksia, nykyajan menon päivittelyä 80-vuotiaan suomalaisukon monologina. Mielensä kaikesta pahoittava kertoja on vanha jäärä, perusnegatiivinen urputtajaukko, jossa on kuitenkin jotain sympaattista. Hänen suosikki-inhokkejaan ovat mm. joulukalkkuna, ystävänpäivä, kaupan light-tuotteet sekä metro, mutta tarkkanäköinen kritiikki onnistuu vain ilahduttamaan lukijan mieltä. Mielipaha ei siis savolaisittain siirry loputtomasti eteenpäin... :)

En ole aiemmin tutustunut Tuomas Kyrön tuotantoon, vaikka erityisesti Mielensäpahoittajaa edeltävä romaani, eli 700 grammaa, kiinnostaisi. Pitäisi tutustua lähemminkin... Näin loistavaa suomalaishuumoria on harvoin tarjolla!

Mitenkähän verisesti teoksen päähenkilö pahoittaisi mielensä siitä tiedosta, että hänestä on muodostunut netissä jonkinlainen ilmiö? Mielensäpahoittaja-joulukalenteri taisi olla yksi suosituimmista joulukalentereista viime jouluna ja Facebookissakin voi jo kaveerata Mielensä Pahoittajan kanssa...

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja. WSOY. 2010.

Linkit:
WSOY: Mielensäpahoittaja
WSOY: Tuomas Kyrö
HS Kirjat: "Kyllä en vietä teidän päiväänne"
Kirjavinkit.fi: Mielensäpahoittaja
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Booksy09 tammikuuta, 2011 17:37

    Suosittelen lämpimästi 700 grammaa. Luin sen viime vuoden puolella kun tuota Mielensäpahoittajaa sai odottaa (ja saa edelleen...) ja halusin Kyröön tutustua. Se oli hauska kirja, oikea nykypäivän Elmo-juttu :-)

    VastaaPoista
  2. Mari A.09 tammikuuta, 2011 18:37

    Kyllä, mullakin on mielessä (ja lainassa) lisää Kyröä. Pitää tutustua enemmän, Mielensäpahoittaja oli kyllä sen verran hyvä kirja.

    VastaaPoista
  3. Unknown10 tammikuuta, 2011 10:12

    700g oli mielenkiintoinen kokemus. Suosittelen kaikessa kummallisuudessaan sitä, Nousiaisen maaninkavaara oli jokseenkin samaa sarjaa.

    VastaaPoista
  4. Hanna / Kirjainten virrassa10 tammikuuta, 2011 11:44

    Omistan 700grammaa -teoksen, mutta en ole ehtinyt sitä vielä lukea. Tämä mielensäpahoittaja oli minulla lainajonossa, mutta vuoroni tuli silloin, kun olin joululomalla toisella puolen Suomea, joten jäi saamatta. Pitää varata siis uudelleen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...
20 kommenttia
Lue lisää

Tiiliskivifobia

Nyt kun blogeissa pohditaan kesä- ja lomalukemisia ja toisaalla mietitään tiiliskiven pohjimmaista merkitystä, niin minäkin ajattelin paljastaa kesäprojektini, joka on eräs tiiliskiveksikin kutsuttu teos. Teen tämän postauksen täysin itsekkäistä syistä; kuvittelen nimittäin, että jos olen uskotellut teille näin julkisesti täällä blogissani, että aion moiseen projektiin ryhtyä, niin en voi enää perääntyä siitä. Blogiyhteisön painostus rohkaiseva kannustus saa siis minut lukemaan tämän ja ehkä jopa erehdyn nauttimaan siitä! :) Kyseessä on siis Leo Tolstoin Anna Karenina . Tuo suuri maailmankirjallisuuden klassikko, yleissivistykseen kuuluva teos, jokaisen itseään kunnioittavan, sivistyneen lukutoukan hyllyssä jököttävä järkäle. Miksi, oi miksi, en käynyt katsomassa tätä Turun kaupunginteatterissa viime vuonna? Miksi en ylipäätään ole nähnyt tästä yhtäkään näytelmä-, tv- tai elokuvasovitusta, vaikka luulisi, että niitä on pilvin pimein? Miten ihmeessä kirja on tietämättömyydestäni ...
31 kommenttia
Lue lisää

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...
4 kommenttia
Lue lisää