Siirry pääsisältöön

Marjane Satrapi: Pistoja

Tutustuin Marjane Satrapin sarjakuviin kehutun ja palkitun, kaksiosaisen Persepolis-sarjan myötä. Lapsuudesta, nuoruudesta ja naiseudesta Iranissa kertova omaelämäkerrallinen sarjakuva lumosi minut täysin. Pistoja on myös omaelämäkerrallinen; tällä kertaa kohteena ovat Satrapin naispuoliset sukulaiset, ystävät ja tuttavat ja heidän elämänsä.

Aterian jälkeen nuoren Marjanen tehtävänä on keittää samovaariteetä, jonka ääreen naiset kerääntyvät keskustelemaan miehistä, parisuhteista, rakkaudesta, seksistä ja yleensäkin naisena olemisesta. Mukaan mahtuu sekä traagisia elämänkohtaloita että runsaasti härskiä, kaksimielistä huumoria, kunnon juoruja ja paljastuksia, arjen iloja ja suruja.

Minulle tuli sellainen tunne, että pääosassa albumissa ovat tekstit ja tarinat, eivät niinkään kuvat. Mustavalkoinen, melko pelkistetty piirrostyyli on kuitenkin samanlaista kuin Persepolis-albumeissa. Niihin verrattuna Pistoja on kuitenkin melko kepeä ja lyhyt.

Kuva: Like.fi
Pistoja voitti parhaan sarjakuva-albumin palkinnon Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla ilmestymisvuotenaan 2003. Albumia on luettu myös Linnean ja Hannan blogeissa.

Satrapin suomennetuista albumeista Luumukanaa on minulla vielä lukematta. Muitakin albumeita toki olisi, mutta ranskan kielen taitoni ei taida taipua niiden lukemiseen ainakaan alkukielisinä. :)

Marjane Satrapi: Pistoja. Like. 2010.
Englanninkielinen alkuteos: Broderies
Suomentaja: Taina Helkamo

Like: Pistoja
HS kirjat: "Iranin naiset eivät kursaile keskenään"
Wikipedia: Marjane Satrapi

Kommentit

  1. Minuakin harmittaa, etten osaa ranskaa, sillä lukisin mielelläni kaikki Satrapin sarjakuvat. Onkohan niitä käännetty englanniksi kuinka paljon, tiedätkö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Innostuin etsimään englanninkielisiä teoksia Satrapilta, mutta jo suomennettujen lisäksi niitä näyttäisi olevan vain kaksi: lastenkirja nimeltä Monsters are afraid of the Moon ja jonkinlainen kuvitettu satukirja, The Sigh. Jälkimmäinen näyttää kyllä ihan mielenkiintoiselta, mutta aika erityyliseltä kuin Satrapin sarjakuvat. :)

      Poista
  2. Kiva että luit Pistoja!

    Minä pidin tämän lempeästä huumorista, jopa siitä ronskiudesta joka siellä pinnan alla kupli. Vapautuneisuutta kulttuurissa, joka tuppaa näyttäytymään melko suljetulta.

    Luumukanaa oli muistaakseni hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin yllätyin siitä, miten naiset toisaalta kunnioittivat miehiään (kutsuivat sukunimelläkin!), mutta keskenään puhuivat heistä vaikka mitä. :D

      Poista
  3. Hmm... Minä en ole uskaltanut ruostuneella ranskankielentaidollani tarttua alkuperäiskielellä kirjoitettuihin romaaneihin, mutta sarjakuvat saattaisivat toimiakin, ainakin sellaiset joissa on vähän tekstiä :) Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi aika hienoa pystyä lukemaan Satrapin albumeita alkukielellä! Tai Delislen sarjakuvia, jotka ovat muistaakseni myös ranskankielisiä alun perin. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anni Kytömäki: Kultarinta

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Mutta ehkä muut ihmiset eivät metsässä ole samoja kuin avotaivaan alla. He muuttuvat yhtä aikaa läpinäkyviksi ja salaperäisiksi, tavallisiksi ja oudoiksi, samaksi aineeksi kuin tuuli, linnunlaulu ja neulasten kärjissä tiukkuvat vesihelmet. Metsässä heidän ytimeensä näkee hetkittäin. Tai ei, sen vain aavistaa. Olin lukenut yhden sivun ja yli 600 oli vielä edessä, kun minun piti laskea kirja alas ja hengähtää hetki. Anni Kytömäen kirjoitustyyli on pakahduttavan kaunista, lumoavaa, tarkkaa ja kuvailevaa. Luontosanat kuulostavat eksoottisilta uudissanoilta, mutta samalla ikiaikaisen perinteisiltä. Puhutaan murskasiipi linnusta, vesikivestä , maata suonivista poluista ja äänestä, joka sujuttelee puiden takaa. Sanotaan, että suomen kielessä ja murteissa on satoja eri sanoja pelkästään lumelle, mutta Kytömäen romaani osoittaa, miten runsaasti kielestä löytyy myös muita Suomen luontoon ja metsien kulttuuriperintöön liittyviä sanoja, joita tällainen luonnos

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Tapio Tamminen: Islamin aseeton soturi: Ghaffar Khan ja talebanien synty

Ghaffar Khanin perustama Khudai Khidmatgar -liike on historiallisesti ilmeisesti ainutlaatuinen sosiaalinen keksintö, sillä missään muualla väkivallaton vastarintaliike ei ole järjestäytynyt kurinalaiseksi aseettomaksi armeijaksi. Eilisessä Hesarissa oli syyskuussa menehtyneen tietokirjailija Tapio Tammisen muistokirjoitus. Tamminen muistetaan ehkä parhaiten Tieto-Finlandian vuonna 2015 voittaneesta Kansankodin pimeämpi puoli -teoksesta (2015), mutta itse olen lukenut vain Tammisen vuonna 2011 ilmestyneen tietokirjan Abdul Ghaffar Khanista . Kirjan lukemisesta on jo aikaa, mutta bloggausta en ole siitä tehnyt, joten päätin nyt kaivella vanhat muistiinpanot esiin.   Islamin aseeton soturi kertoo siis Ghaffar Khanista, joka perusti maailman suurimmaksi rauhanarmeijaksi kutsutun aseettoman liikkeen 1920-luvun lopulla brittiläisen Intian luoteisella raja-alueella, joka on nykyisin osa Pakistania. Tällä vuosituhannella kyseinen alue on tullut tunnetuksi erityisesti Yhdysvaltain pommituksi