Siirry pääsisältöön

11 kysymystä ja vastausta


Sain Kirjainten virrassa -blogin Hannalta 11 kysymystä sisältävän haasteen, joten tässäpä vastauksia:

1. Minkä kirjan maailmaan haluaisit uppoutua niin, että olisit siellä mukana "oikeastikin"?

Lapsena kuvittelin itseni joskus seikkailemassa Viisikon matkassa, mutta aikuisiältä ei nyt tule mieleen mitään tiettyä kirjaa, jonka maailmassa haluaisin "oikeasti" elää. Tietysti monien kirjojen maailmaan eläytyy ja uppoutuu hetkellisesti.

2. Koska ja miten opit lukemaan?

Kuulemma joskus 5-vuotiaana aloin eräällä automatkalla lukea tienvarsikylttejä. Ensimmäiset lukukokemukseni eivät siis välttämättä olleet kovin jännittäviä tai mieltä järisyttäviä, mutta lukuintoa se ei ilmeisesti lannistanut. ;)

3. Minkä elokuvavinkin antaisit sateiseen kevätiltaan?

In Bruges on loistava! Älkää antako kökön suomenkielisen nimen "Kukkoilijat" hämätä.

4. Mikä on ollut paras tänä vuonna lukemasi kirja?

Haruki Murakamin 1Q84

5. Minkä elokuvan, joka pohjautuu kirjaan olet katsonut viimeksi?

There Will Be Blood perustuu näköjään Upton Sinclairin kirjoittamaan kirjaan. Todella omituinen leffa.

6. Mikä oli ensimmäinen kirja, jonka muistat lukeneesi?

 Apua, en muista ollenkaan! Olisiko ollut joku Pupu Tupuna/Miina ja Manu/Otso-herra tms.

7. Mikä on ahdistavin kirjamuistosi?

Gavril Trojepolskin Bim mustakorva järkytti lapsena ja opetti ainakin sen, ettei kirjoissa todellakaan ole aina onnellista tai oikeudenmukaista loppua.

8. Ketkä kuusi fiktiivistä henkilöä kutsuisit päivälliselle?

Kutsuisin Joutavuuksien jumalan Esthan, joka ei mykkänä puhua pukahtaisi muulle pöytäseurueelle mitään ja lannistaisi siten hieman tunnelmaa. Mielenkiintoista keskustelua sen sijaan pitäisivät yllä Kafka rannalla -romaanin kirjastonhoitaja Oshima sekä Sinuhe egyptiläisen Sinuhe. Hieman ulkopuolisiksi itsensä tuntisivat luultavasti Taru sormusten herrasta -trilogian Sam ja Ronja ryövärintyttären Ronja. Sokerina pohjalla meille tarjoilisi tietenkin Pitkän päivän ilta -romaanin palvelualtis hovimestari Stevens!

9. Mitä luet juuri nyt?

Juuri nyt minulla on kesken Katherine Boon lupaavalta vaikuttava Kätkössä kauniin ikuisen, joka kertoo eräästä Mumbain slummista.

10. Luetko kirjan joskus loppuun vain siksi, että voit kirjoittaa siitä blogiisi?

Enpä muista että olisin lukenut... Olen huono jättämään kirjoja kesken, mutta kyllä sitäkin sattuu. Toisaalta olen joskus lukenut kirjan loppuun vain siksi, että voin hyvällä omallatunnolla haukkua sitä perusteellisesti muille ihmisille. :D

11. Jos et kirjoittaisi kirjablogia, niin mikä muu aihe jaksaisi pitää mielenkiintosi bloggaamisen parissa?

Raskaus-/vauvablogi ainakin tällä hetkellä aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. :)

En laita haastetta enää eteenpäin, koska se on tainnut kiertää jo aika monessa blogissa.

----
Blogini päivitystahti on edelleen hieman hidas, koska muu elämä tuppaa menemään edelle... Äitiyslomani alkaa kuitenkin jo parin viikon päästä, joten saatan ainakin väliaikaisesti vierailla blogimaailmassa hiukan ahkerammin (koukuttavia lukuvinkkejä kärsimättömän odotuksen aiheuttamaan turhautumista vastaan otetaan vastaan!) - ainakin siihen asti kunnes tulokas putkahtaa maailmaan. :)

Kommentit

  1. Mukava lukea vastauksia, kiitos kun vastasit haasteeseen. Tuo kuuden päivällisvieraan kutsuminen -kohta oli minusta tosi vaikea ja siksi laitoin sen eteenpäin, koska vieraslistaa on kiintoisa tutkailla.

    Boon kirja kiinnostaa minuakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin mietin päivällisvieraita kauan ja lopullinen joukko taitaa olla aika kirjava... ;)

      Poista
  2. Hih, noille päivällisille minäkin mielelläni tulisin kuokkimaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukaan vain, kyllä Stevens tarjoilee kuokkavieraillekin! :)

      Poista
  3. Oi, elokuvavinkit on loistavia! En ole tuota elokuvaa tainnut edes aiemmin noteerata. Nyt vähän googlailin ja kiinnostuin. Pistän siis korvan taakse!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, toivottavasti pääset vielä näkemään! :)

      Poista
  4. Monien elokuvien suomennetut nimet ovat kovin hämääviä :) esim Tuhannen tilanteen mies/Metro...
    Mulla oli aikoinaan loppuraskauden lukemisena mahdollisimman paksuja kirjoja, koska ajattelin että varmasti vauva sitten syntyy ennen kuin pääsen loppuun asti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä idealta, pitäisikin lukea vain jotain überpaksuja kesäromaaneja! Ainakin äitiysloman alussa luulisi, että aikaa riittää vielä lukemiseenkin. :)

      Poista
  5. Voi ei, Viisikoiden maailmaan minäkin olisin voinut lapsena uppoutua :D Olen pyöritellyt ajatusta lukea Viisikkoja tänä kesänä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava idea! Viisikko-maraton voisi toimia minullakin nostalgisena paluuna lapsuuteen. Ja jossain kesämökillä/teltassa voisi päästä tunnelmaan vielä paremmin. :)

      Poista
  6. There will be blood on tosiaan outo leffa. En oikein tykännyt... Ja en todellakaan tiennyt että se perustuu kirjaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään, ennen kuin vähän googlailin leffoja, joita olen viime aikoina katsonut. :) En kyllä osaa edes kuvitella, millainen kirja se on alun perin ollut...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anni Kytömäki: Kultarinta

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Mutta ehkä muut ihmiset eivät metsässä ole samoja kuin avotaivaan alla. He muuttuvat yhtä aikaa läpinäkyviksi ja salaperäisiksi, tavallisiksi ja oudoiksi, samaksi aineeksi kuin tuuli, linnunlaulu ja neulasten kärjissä tiukkuvat vesihelmet. Metsässä heidän ytimeensä näkee hetkittäin. Tai ei, sen vain aavistaa. Olin lukenut yhden sivun ja yli 600 oli vielä edessä, kun minun piti laskea kirja alas ja hengähtää hetki. Anni Kytömäen kirjoitustyyli on pakahduttavan kaunista, lumoavaa, tarkkaa ja kuvailevaa. Luontosanat kuulostavat eksoottisilta uudissanoilta, mutta samalla ikiaikaisen perinteisiltä. Puhutaan murskasiipi linnusta, vesikivestä , maata suonivista poluista ja äänestä, joka sujuttelee puiden takaa. Sanotaan, että suomen kielessä ja murteissa on satoja eri sanoja pelkästään lumelle, mutta Kytömäen romaani osoittaa, miten runsaasti kielestä löytyy myös muita Suomen luontoon ja metsien kulttuuriperintöön liittyviä sanoja, joita tällainen luonnos

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Tapio Tamminen: Islamin aseeton soturi: Ghaffar Khan ja talebanien synty

Ghaffar Khanin perustama Khudai Khidmatgar -liike on historiallisesti ilmeisesti ainutlaatuinen sosiaalinen keksintö, sillä missään muualla väkivallaton vastarintaliike ei ole järjestäytynyt kurinalaiseksi aseettomaksi armeijaksi. Eilisessä Hesarissa oli syyskuussa menehtyneen tietokirjailija Tapio Tammisen muistokirjoitus. Tamminen muistetaan ehkä parhaiten Tieto-Finlandian vuonna 2015 voittaneesta Kansankodin pimeämpi puoli -teoksesta (2015), mutta itse olen lukenut vain Tammisen vuonna 2011 ilmestyneen tietokirjan Abdul Ghaffar Khanista . Kirjan lukemisesta on jo aikaa, mutta bloggausta en ole siitä tehnyt, joten päätin nyt kaivella vanhat muistiinpanot esiin.   Islamin aseeton soturi kertoo siis Ghaffar Khanista, joka perusti maailman suurimmaksi rauhanarmeijaksi kutsutun aseettoman liikkeen 1920-luvun lopulla brittiläisen Intian luoteisella raja-alueella, joka on nykyisin osa Pakistania. Tällä vuosituhannella kyseinen alue on tullut tunnetuksi erityisesti Yhdysvaltain pommituksi