Minä haluan omaksua itselleni radikaalit mutta humaanit ja perustellut poliittiset periaatteet, joista voin kiivaasti mutta järkevästi käydä debattia puisen keittiönpöydän ääressä ja sanoa sellaisia juttuja kuin "määrittele mitä tarkoitat!" ja "lähtökohtasi ovat perusteiltaan väärät!" ja käyttää itsevarmasti sellaisia sanoja kuin "eponyyminen" ja "solipsistinen" ja "utilitaristinen" sekä äkkiä huomata, että aurinko on noussut ja että keskustelu on kestänyt koko yön.
Brian Jackson pääsee pakenemaan alkoholisoituvan äitinsä luota, työnväenluokkaisesta kotikaupungistaan yliopistoon opiskelemaan englantilaista kirjallisuutta. Brianin odotukset ovat korkealla: yliopistossa hänestä tulee sivistynyt, älykäs ja ennen kaikkea suosittu. Brian näkee jo itsensä keskustelemassa syvällisesti runoudesta, syömässä eksoottisia ruokia ja iskemässä eteerisen kauniita ja älykkäitä opiskelijatyttöjä. Maailma on avoin, kaikki on mahdollista.
Paluu maan pinnalle ottaa koville, kun opiskelu ei olekaan aivan sitä, mitä Brian on odottanut:
Siinä se taas tulee, liiankin tuttu katumuksen tunne turhan tähden hukkaan heitetystä päivästä. Elämästäni on kadonnut monta isoa siivua tällä tapaa, varsinkin koululomista: nuoruuteni kukoistuksen hetket, nuo kauniit kuumat kesäpäivät, ovat vaihtuneet tokkuraisiksi krapulapäiviksi, päämäärättömiksi hortoiluiksi tavarataloissa ja päänsärkyä aiheuttaviksi iltapäivätorkuiksi. Verhot kiinni on katseltu ties kuinka moneen kertaan nähtyjä kauhuvideoita, kinasteltu ja haukuttu toisia kännisinä, haettu pikaruokaa, nukuttu huonosti ja sitten taas käyty tavaratalokierroksella.
Yliopistolla Brian tapaa kauniin Alicen, jonka sydämen hän päättää valloittaa. Ja mikäpä olisi parempi keino kuin osallistua Alicen kanssa samassa joukkueessa yliopistojen väliseen tietokilpailuun televisiossa.
Kaikki peliin on hulvattoman hauska, superviihdyttävä ja ihanan brittiläinen kuvaus 1980-luvun yliopistomaailmasta. Lukuisat kirjallisuus- ja populaarimusiikkiviittaukset kutkuttavat vähän nuoremmankin lukijan mieltä ja ainakin tällainen ex-englannin kirjallisuuden opiskelija löytää Brianista ja hänen opinnoistaan yllättävän monia tuttuja piirteitä. :) Välillä opiskelijaelämän kuvaus on niin todentuntuista, että soluasunnossa bileiden jälkeisenä aamuna leijuvan lemun (lämmin ja suolainen, vähän kuin rannekellon selkämys) voi suorastaan haistaa...
Suomentaja Sauli Santikko on minusta onnistunut varsin hyvin kääntämään puhekielisiä nokkeluuksia vilisevän dialogin ja lukuisat viittaukset brittiläiseen populaarikulttuuriin suomen kielelle. Toisaalta olisi ollut hauska lukea tämä englanniksikin; One Day (Sinä päivänä) ainakin kannatti ehdottomasti lukea alkukielellä, koska kieli oli yksi kirjan parhaista puolista.
Ihan One Dayn tasolle tämä ei ehkä yltänyt, mutta melko lähelle kuitenkin. Suosittelen viihdyttäväksi kesäkirjaksi!
Kaikki peliin on luettu myös Minnan, Sannan, Katjan, Arjan ja Anun blogeissa. Lisäksi alkukielisen romaanin nimeen vannovat ainakin Sara, Pekka ja Jum-Jum.
David Nicholls: Kaikki peliin. Otava. 2012. 414 sivua.
Englanninkielinen alkuteos: Starter for Ten
Suomentaja: Sauli Santikko
Otava: Kaikki peliin
HS kirjat: "Loppukaneetit osuvat ja soidinmenot sattuvat"
Brian Jackson pääsee pakenemaan alkoholisoituvan äitinsä luota, työnväenluokkaisesta kotikaupungistaan yliopistoon opiskelemaan englantilaista kirjallisuutta. Brianin odotukset ovat korkealla: yliopistossa hänestä tulee sivistynyt, älykäs ja ennen kaikkea suosittu. Brian näkee jo itsensä keskustelemassa syvällisesti runoudesta, syömässä eksoottisia ruokia ja iskemässä eteerisen kauniita ja älykkäitä opiskelijatyttöjä. Maailma on avoin, kaikki on mahdollista.
Paluu maan pinnalle ottaa koville, kun opiskelu ei olekaan aivan sitä, mitä Brian on odottanut:
Siinä se taas tulee, liiankin tuttu katumuksen tunne turhan tähden hukkaan heitetystä päivästä. Elämästäni on kadonnut monta isoa siivua tällä tapaa, varsinkin koululomista: nuoruuteni kukoistuksen hetket, nuo kauniit kuumat kesäpäivät, ovat vaihtuneet tokkuraisiksi krapulapäiviksi, päämäärättömiksi hortoiluiksi tavarataloissa ja päänsärkyä aiheuttaviksi iltapäivätorkuiksi. Verhot kiinni on katseltu ties kuinka moneen kertaan nähtyjä kauhuvideoita, kinasteltu ja haukuttu toisia kännisinä, haettu pikaruokaa, nukuttu huonosti ja sitten taas käyty tavaratalokierroksella.
Yliopistolla Brian tapaa kauniin Alicen, jonka sydämen hän päättää valloittaa. Ja mikäpä olisi parempi keino kuin osallistua Alicen kanssa samassa joukkueessa yliopistojen väliseen tietokilpailuun televisiossa.
Kaikki peliin on hulvattoman hauska, superviihdyttävä ja ihanan brittiläinen kuvaus 1980-luvun yliopistomaailmasta. Lukuisat kirjallisuus- ja populaarimusiikkiviittaukset kutkuttavat vähän nuoremmankin lukijan mieltä ja ainakin tällainen ex-englannin kirjallisuuden opiskelija löytää Brianista ja hänen opinnoistaan yllättävän monia tuttuja piirteitä. :) Välillä opiskelijaelämän kuvaus on niin todentuntuista, että soluasunnossa bileiden jälkeisenä aamuna leijuvan lemun (lämmin ja suolainen, vähän kuin rannekellon selkämys) voi suorastaan haistaa...
Suomentaja Sauli Santikko on minusta onnistunut varsin hyvin kääntämään puhekielisiä nokkeluuksia vilisevän dialogin ja lukuisat viittaukset brittiläiseen populaarikulttuuriin suomen kielelle. Toisaalta olisi ollut hauska lukea tämä englanniksikin; One Day (Sinä päivänä) ainakin kannatti ehdottomasti lukea alkukielellä, koska kieli oli yksi kirjan parhaista puolista.
Ihan One Dayn tasolle tämä ei ehkä yltänyt, mutta melko lähelle kuitenkin. Suosittelen viihdyttäväksi kesäkirjaksi!
Kaikki peliin on luettu myös Minnan, Sannan, Katjan, Arjan ja Anun blogeissa. Lisäksi alkukielisen romaanin nimeen vannovat ainakin Sara, Pekka ja Jum-Jum.
David Nicholls: Kaikki peliin. Otava. 2012. 414 sivua.
Englanninkielinen alkuteos: Starter for Ten
Suomentaja: Sauli Santikko
Otava: Kaikki peliin
HS kirjat: "Loppukaneetit osuvat ja soidinmenot sattuvat"
Kommentit
Lähetä kommentti