Siirry pääsisältöön

Syksyn 2014 kirjat

Syyskuu, syksy ja syksyn kirjauutuudet. Syksy 2014 näyttää kirjallisessa mielessä suorastaan muhkealta. Kevään/kesän uutuuskirjoissakin riittäisi tosin vielä luettavaa... Odotan jo Helsingin kirjamessuja innolla, vaikka niihin on vielä melkein kaksi kuukautta aikaa!

Listasin tähän muutamia itseäni kiinnostavia kesän/syksyn uutuuksia. Osa on jo ilmestynyt, osa on vasta tuloillaan. Yhden olen ehtinyt jo lukeakin (tosin englanniksi), ja eräs toinen on juuri kesken.

Atena
Sari Peltoniemi: Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille. Perinteiset sadut kohtaavat nykymaailman aikuisille suunnatussa satukirjassa. Aloitin tämän eilen illalla ja olen aivan lumoutunut! Ilm. 6/2014. >LUETTU!

Basam Books
Sylvia Plath: Paniikki-Johnny ja Uniraamattu. Sylvia Plathia ei olekaan suomennettu lähes 20 vuoteen! Olen lukenut tämän englanniksi Plath-fanituskaudellani teininä, mutta olisi jännä verestää muistoja. Teos sisältää novelleja, tarinoita ja muita kirjoituksia. Ilm. 9/2014.   

Bazar
Kate Morton: Hylätty puutarha. 1900-luvun kattava lukuromaani. Paluu Rivertoniinkin on minulla vielä lukematta! Ilm. 8/2014.

Gummerus
Elias Koskimies: Ihmepoika. Omaelämäkerrallinen esikoisromaani Pohjanmaalla varttuvasta pojasta osui jostain syystä silmiin. Ilm. 9/2014. /LUETTU!

Chris Cleave: Voittamaton. Olen halunnut lukea tämän Little Been tarinan kirjoittajan uutuuden alkukielellä englanniksi, mutta en ole vielä ehtinyt. Ystävyydestä, vanhemmuudesta ja kilpapyöräilystäkin kertova romaani. Ilm. 6/2014.

Michael Cunningham: Lumikuningatar. Taisin kuulua vähemmistöön, kun kirjailijan edellinen romaani, Illan tullen (By Nightfall) ei tehnyt minuun kovin kummoista vaikutusta. Lumikuningatar kertoo kahdesta miehestä, joista kumpikin etsii elämäänsä sisältöä: toinen uskonnosta, toinen huumeista. Ilm. 9/2014.

Goliarda Sapienza: Elämän ilo. Jos romaanin päähenkilö on "feministinen, anarkistinen, biseksuaalinen Scarless O'Hara Sisiliassa" ja "Välimeren Lady Chatterley" (Independentin mukaan), niin eihän tätä voi ohittaa! :) Kirjailija kirjoitti romaaniaan kymmenen vuotta, mutta se julkaistiin vasta 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Plus Italia on tietenkin tämän vuoden Helsingin kirjamessujen teemamaa. Ilm. 10/2014.

Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias. Kuulostaa kuvauksen perusteella hieman Kolmastoista kertomus -romaanilta, tosin ehkä ilman gootti/fantasiapuolta. Ilm. 6/2014.

Into
Hippo Taatila: Isipappablues. Mustaa huumoria isyydestä, vanhemmuudesta ja sukupuolirooleista. Ilm. 8/2014. >LUETTU!

Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen: Leppoisa opas huusholliin. Ekologinen siivousopas, mitä ihmettä?? Ilm. 10/2014.

Like
Rosa Liksom: Väliaikainen. Lyhytproosaa suomalaisista. Ilm. 8/2014.

Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha. Pakistaniin ja Afganistaniin sijoittuva poliittinen, monikerroksinen romaani sodasta ja rakkaudesta. Elävältä haudatut on vielä lukematta. Ilm. 8/2014.

Tom of Finland: Sarja kuvia. Tom of Finland -aiheisista postimerkeistä tuli valtava hitti. Kuvataiteilija Touko Laaksosen sarjakuvista on koottu tätä ennen vain yksi albumi vuonna 1992. Ilm. 9/2014.

Minerva
Johan Egerkrans: Pohjoismaiset taruolennot. Kuvitettu teos tutustuttaa Pohjolan kansanperinteeseen ja taruolentoihin liittyviin uskomuksiin. Ilm. 8/2014.

Myllylahti
Sari Kaariranta: Turvattomin on rakkaus. Naisen menneisyydestä paljastuu hurjia salaisuuksia ja tragedioita. Kiinnostuin tästä pelkästään kustantamon kuvauksen ja tekstikatkelman perusteella. Ilm. 9/2014.

Otava
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia. Esikoisromaani Jugoslavian hajoamisesta ja eräästä kissasta. Aloin lukea tätä lomamatkalla kirjastossa ja en olisi millään hennonnut jättää kirjaa kesken ja palauttaa sitä takaisin hyllyyn (mutta eihän sitä voi koko lomaansa kirjastossa viettää... vai voiko?). ;) Tyydyn oman kirjastoni varausjonoon. Ilm. 8/2014. /LUETTU!

Granta 3: Parhaat nuoret suomalaiset kertojat. Aikakauskirjan erikoisnumero esittelee Frankfurtin kirjamessujen kunniaksi 20 raadin mielestä parasta suomalaista kirjailijaa. Hmm... Ilm. 9/2014. /LUETTU!

Romain Puértolas: Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin. Tätä selailin jo kirjakaupassa, mutten vielä ostanut. Satiiri intialaisen fakiirin matkasta halki Euroopan, missä Ikean vaatekaappia kohdellaan paremmin kuin sen sisällä matkustavaa laitonta siirtolaista. Ilm. 6/2014. >LUETTU!

Schildts & Söderströms
Stephen Fry: Fryn aikakirjat. Vaimoni luki juuri Fryn omaelämäkerrallista Moab is My Washpot -kirjaa (suom. Koppava kloppi), joka kertoo näyttelijä-koomikko-juontajan elämän ensimmäisistä 20 vuodesta. Sen verran hihittelyä tuo aiheutti, että taidan olla lukujonossa seuraavana. Fryn opiskeluajoista kertova Fryn aikakirjat kiinnostaa myös. Ilm. 8/2014.

Siltala
Antti Heikkinen: Risainen elämä - Juice Leskinen 1950-2006. En ole mikään Juice-fani, mutta Pihkatapin ansiosta ihastuin Antti Heikkisen kirjoitustyyliin niin, että jos hän kirjoittaa Juicen elämäkerran, niin se ei vain voi olla huono! :) Ilm. 9/2014. /LUETTU!

Tammi
Essi Kummu: Lasteni tarina. Omaelämäkerrallinen kertomus keskoskaksosten äitiydestä. Ilm. 8/2014.

Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet. Hämeenlinnaankin sijoittuvan Murakamin uutuuden luin jo englanniksi. Ilm. 9/2014.

Merete Mazzarella: Sielun pimeä puoli. Tietokirja, joka pureutuu kirjailija Mary Shelleyn elämään ja erityisesti Frankenstein-romaaniin. Ilm. 9/2014. /LUETTU!

WSOY
Tuomas Kyrö: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Mielensäpahoittaja seikkailee tällä kertaa romaanimuodossa. Ilm. 7/2014.

David Vann: Kylmä saari. Kuulostaa vähän samalta kuin Eowyn Iveyn Lumilapsi tai M. L. Stedmanin Valo valtameren yllä: pariskunta haluaa rakentaa kodin syrjään muusta maailmasta, mutta unelmien toteuttaminen ei aina tuo onnea. Ilm. 9/2014. /LUETTU!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe

Miki Liukkonen: Lapset auringon alla

100 on hyvä numero, hän ajatteli, se on tasapainoinen luku. Sillä on neljä jalkaa, se tuoksuu Omolle ja se on kissa. Niinpä Jonas osti appelsiineja. Hän osti niitä neljä, yhtä monta kuin kissalla on jalkaa, ja saippuaa, samanlaista kuin mitä mummolassa oli ollut hänen lapsuudessaan. Vihreää ja mäntysuovan tuoksuista. Tällaisen saippuan olemassaolon Jonas ehdottomasti hyväksyi, ei pelkästään sen nostalgia-arvon takia vaan myös yleisen hygienian. Tämä on ensimmäinen kirja, jolla osallistun Sivumennen-podcastin ja -blogin #hyllynlämmittäjä-haasteeseen, jossa tarkoituksena on lukea vuoden aikana 12 vielä lukematonta kirjaa omasta hyllystä. Miki Liukkosen Lapset auringon alla on odottanut hyllyssä lukemistaan jo useamman vuoden ajan, muistaakseni ilmestymisvuodestaan (2013) lähtien. Liukkonenhan on oululainen kirjallisuuden enfant terrible ; nuoren, boheemin, vähän hullun rappiorunoilijan perikuva, joka väitti - kenties vain puolivakavissaan - uudistavansa suomalaisen kirjallisuude