tiistai 7. huhtikuuta 2009

Pirkko Saisio: Kainin tytär

Kaupunki lepäsi kuin orvokin lehdellä. Pakkanen kiristyi ja täplitti taivaan pienillä, julmilla tähdillä.
Ei tehnyt mieli kotiin.

Menin ravintolaan, jossa oli punavalkoruutuiset pöytäliinat ja seinillä joukko pronssisia, masentuneen näköisiä säveltäjiä.

Paikka oli täynnä. Puhe kävi kiihkeänä ja kuluneena: jokaisella oli teemansa ja vain harva jaksoi varioida omaansa.


Pirkko Saisio - Suomen seksuaalivähemmistöjen ikioma varhainen poliittinen kulttuurivaikuttaja, näyttelijä ja kirjailija - suunnitteli jo 1970-luvulla julkaisevansa romaanin homoseksuaalisuudesta, mutta lykkäsi kustantajan painostuksesta/kehotuksesta aihetta 1980-luvulle asti.

Kainin tytär oli varmasti omana aikanaan radikaalimpi kuin nykyään. Romaani kahden taiteilijan, venäläisen äidin ja suomalaisen isän pianistityttären, Riskun, ja pappilan kapinallisen viulistin, Annan, suhteesta ei ole kestänyt aikaa kovin hyvin. Tekotaiteellisuudella, muka-runollisilla kielikuvilla ja taiteilijoiden turhautuneella luomisen tuskalla ja kärsimyksellä on leikitty liiankin kanssa. Pirstaleisesta romaanista ei saa mitään kunnon otetta; toisaalta se on tarkoituskin.

Saisio on kirjoittanut romaaneja myös salanimillä Jukka Larsson ja Eva Wein. Vuonna 2003 hän sai Finlandia-palkinnon omaelämäkerrallisesta romaanistaan Punainen erokirja.

Pirkko Saisio: Kainin tytär. Kirjayhtymä. 1984.

Kirja.fi: Pirkko Saisio
Wikipedia: Pirkko Saisio

Katso myös nämä:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti