Siirry pääsisältöön

Tuuve Aro: Sinikka Tammisen outo tyhjiö

Helena oli hymyillyt ja räpytellyt ripsiään kutsuvasti, mikä oli naisten yhteistä koodikieltä. Sillä he viestivät haluavansa suhteelta enemmän.
Olisiko se puhtaasti seksiä vai kenties merkityksellistä läheisyyttä, sitä Kalle ei vielä tiennyt. Hän toivoi oikeastaan kumpaakin. Seksin jälkeinen läheisyys oli hyvä asia.

Sinikka Tammisen outo tyhjiö
on Tuuve Aron toinen novellikokoelma, ja ensimmäinen Aron teos, jonka olen lukenut. Täytyy sanoa, että olen aivan myyty.

Olen huono lukemaan novelleja, koska kärsivällisyyteni ei aina riitä pohtimaan ja miettimään pienten tarinoiden syvempiä tulkintoja. Aron novelleja lukiessa tuntui kuitenkin, että tarinoista sai paljon irti jo ensimmäisellä lukukerralla, eikä niihin oltu piilotettu mitään tekotaiteellisia symboleja tai piilomerkityksiä lukijan kiusaksi (tai iloksi - riippuen lukijasta!). Eniten nautin Aron novellien tajunnanvirranomaisesta kielestä, yllättävistä loppuratkaisuista ja ironisesta huumorista.

Osa kokoelman novelleista on jopa novellien mittapuulla lyhyitä, vain pari kolme sivua pitkiä. Kokoelman urbaaneissa novelleissa tavalliset ihmiset joutuvat epätavallisiin tilanteisiin ja joutuvat tekemään tärkeitä päätöksiä tai vaikeita ratkaisuja. Sinikka Tamminen syö Budapest-karkkeja ja soittelee masentuneena yöllisiä puheluita sattumalta valitsemilleen ihmisille. Riittaa taas ei voisi vähemmän kiinnostaa 2,5 miljoonan euron lottovoitto, mutta onneksi rahan jakajia riittää. Ulla kyllästyy muumimukien kolinaan lesbokommuuninsa vauvantekohankkeessa ja päättää "eheytyä" heteroksi. Paras novelli oli mielestäni "Kalle", jossa hurmaavaan Helenaan ostoskeskuksessa rakastunut päättäväinen nimihenkilö ei voi uskoa, että rakkauden kohde voisi olla kiinnostunut kenestäkään muusta kuin hänestä.

Uuden hyvän kirjailijan löytäminen on aina yhtä ihanaa! Hipsin saman tien tämän luettuani kirjastoon ja lainasin Tuuve Arolta kolme muuta teosta luettavien kirjojen pinoon. Lisää Aroa siis luvassa!

Tuuve Aro: Sinikka Tammisen outo tyhjiö. Gummerus. 2001.

Linkit:
Kiiltomato: "Kunnon kabaree"
HS kirjat: "Sketsiteatterin elkeet"
Gummerus: Sinikka Tammisen outo tyhjiö
WSOY: Tuuve Aro

Kommentit

  1. Kiitos hyvästä vinkkauksesta! Olen myöskin huono lukemaan novelleja ja olen niitä lukenut ylipäänsä tosi vähän elämäni aikana. Mutta tämä vaikuttaa sellaiselta novellikokoelmalta, joka voisi olla hyvin helposti lähestyttävä. Pääsi kirjastolistalleni!

    VastaaPoista
  2. Kannattaa kokeilla, tämä sopii nirsommallekin novellilukijalle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anni Kytömäki: Kultarinta

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Mutta ehkä muut ihmiset eivät metsässä ole samoja kuin avotaivaan alla. He muuttuvat yhtä aikaa läpinäkyviksi ja salaperäisiksi, tavallisiksi ja oudoiksi, samaksi aineeksi kuin tuuli, linnunlaulu ja neulasten kärjissä tiukkuvat vesihelmet. Metsässä heidän ytimeensä näkee hetkittäin. Tai ei, sen vain aavistaa. Olin lukenut yhden sivun ja yli 600 oli vielä edessä, kun minun piti laskea kirja alas ja hengähtää hetki. Anni Kytömäen kirjoitustyyli on pakahduttavan kaunista, lumoavaa, tarkkaa ja kuvailevaa. Luontosanat kuulostavat eksoottisilta uudissanoilta, mutta samalla ikiaikaisen perinteisiltä. Puhutaan murskasiipi linnusta, vesikivestä , maata suonivista poluista ja äänestä, joka sujuttelee puiden takaa. Sanotaan, että suomen kielessä ja murteissa on satoja eri sanoja pelkästään lumelle, mutta Kytömäen romaani osoittaa, miten runsaasti kielestä löytyy myös muita Suomen luontoon ja metsien kulttuuriperintöön liittyviä sanoja, joita tällainen luonnos

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

Tapio Tamminen: Islamin aseeton soturi: Ghaffar Khan ja talebanien synty

Ghaffar Khanin perustama Khudai Khidmatgar -liike on historiallisesti ilmeisesti ainutlaatuinen sosiaalinen keksintö, sillä missään muualla väkivallaton vastarintaliike ei ole järjestäytynyt kurinalaiseksi aseettomaksi armeijaksi. Eilisessä Hesarissa oli syyskuussa menehtyneen tietokirjailija Tapio Tammisen muistokirjoitus. Tamminen muistetaan ehkä parhaiten Tieto-Finlandian vuonna 2015 voittaneesta Kansankodin pimeämpi puoli -teoksesta (2015), mutta itse olen lukenut vain Tammisen vuonna 2011 ilmestyneen tietokirjan Abdul Ghaffar Khanista . Kirjan lukemisesta on jo aikaa, mutta bloggausta en ole siitä tehnyt, joten päätin nyt kaivella vanhat muistiinpanot esiin.   Islamin aseeton soturi kertoo siis Ghaffar Khanista, joka perusti maailman suurimmaksi rauhanarmeijaksi kutsutun aseettoman liikkeen 1920-luvun lopulla brittiläisen Intian luoteisella raja-alueella, joka on nykyisin osa Pakistania. Tällä vuosituhannella kyseinen alue on tullut tunnetuksi erityisesti Yhdysvaltain pommituksi