John Boyne: Leijuva poika

Sillä Billy Brocket, eteläisen pallonpuoliskon kaikkien aikojen normaaleimman perheen kolmas lapsi, osoitti jo nyt olevansa kaikkea muuta kuin normaali kieltäytymällä tottelemasta kaikkein perustavimmanlaatuista lakia.
Painovoimaa.

Kun John Boynelta ilmestyi kehuttu Poika raidallisessa pyjamassa vuonna 2008, lisäsin sen heti lukulistalleni. Seuraavana vuonna suomennettiin HMS Bounty -laivan vaiheista kertova Kapina laivalla ja se liittyi listalle edellisen romaanin lisäksi. Vuonna 2011 tuli Tarkoin vartioitu talo, joka kertoo Romanovien viimeisistä vaiheista viime vuosisadan alun Venäjällä. Sekin pääsi lukulistalle. Vuonna 2013 ilmestyi Kuudes mies, jossa päästään ensimmäisen maailmansodan jälkimaininkeihin. Arvaatte varmaan, että se kasvatti Boyne-listaa vielä lisää...

John Boyne on siis yksi niistä kirjailijoista, jotka ovat roikkuneet lukulistallani luvattoman kauan ja joista aina ajattelen, että pitäisipä, mutta en sitten kuitenkaan tule tarttuneeksi mihinkään herran kirjaan.

Mutta sitten viime vuonna ilmestyi Leijuva poika, ja nappasin sen mukaani kirjastosta. Eräänä iltana aloin lukea sitä ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin lukenut ensimmäisen Boyneni!

Leijuva poika kertoo täysin normaalista perheestä (mitä normaali sitten tarkoittaakaan), johon syntyy "epänormaali" lapsi. Billy Brocket nimittäin uhmaa painovoimaa leijumalla. Jos häntä ei pidettäisi sisällä tai sidottuna naruun ulkona, hän leijuisi ylös avaruuteen asti. Brocketien perhe on kuitenkin vakaasti päättänyt olla mahdollisimman normaali (mitä naapuritkin ajattelevat? on heidän yleisin huolenaiheensa). Tämän vuoksi Billy aiheuttaa heille harmia ja häpeää.

Kirja on luokiteltu lasten ja nuorten kirjallisuudeksi, mutta aikuislukijakin saa tästä varmasti oivalluksia irti. Jokainen voi lukea kirjan omasta näkökulmastaan ja tulkita leijumisen vaikka vertauskuvallisesti miksi tahansa "poikkeavuudeksi". Itse tunnistin kirjasta samoja argumentteja, mitä usein käytetään esim. homoseksuaalisuudesta puhuttaessa: Brocketit pohtivat, onko leijuminen Billyn synnynnäinen ominaisuus vai voisiko siitä jotenkin parantua. He ovat myös huolissaan siitä, että leijuminen voi "tarttua" muihin ja että heidän muita lapsiaan kiusataan koulussa leijuvan veljen vuoksi. Poikkeavuus voi olla vanhemmalle niin kova paikka, että hän jopa hylkää lapsensa sen takia.

Billyn seikkailut vievät hänet kuumailmapallosta avaruusrakettiin, korkeasta pilvenpiirtäjästä New Yorkin katujen alle, Brasiliasta Kanadaan ja Irlantiin. Maailmanympärysmatkallaan hän tapaa värikkään kirjon ihmisiä, joita yhdistää yksi asia: he elävät rohkeasti omina itsenään.

Kirjassa on lastenkirjoille ja saduille ominaisesti melko selvä jaottelu hyvään ja pahaan: Pahoja ihmisiä riivaa pakkomielteinen pyrkimys olla "normaaleja" ja poiketa mahdollisimman vähän valtavirrasta. Hyvät ovat erilaisia, omia itsejään muiden mielipiteistä välittämättä. He ovat taiteilijoita, maailmanmatkaajia ja haaveilijoita, ja heillä on paljon hauskempia ja jännittävämpiä seikkailuja kuin muilla.

Lämminhenkinen tarina ja hyvän mielen kirja erilaisuuden hyväksymisestä ja rohkeudesta olla oma itsensä. Ehkä rohkenen tarttua Boynen vakavampiin romaaneihin tämän iloisen ensikosketuksen jälkeen. ;)

John Boyne: Leijuva poika. Bazar. 2014. 269 sivua.
Englanninkielinen alkuteos: The Terrible Thing That Happened to Barnaby Brocket
Suomentaja: Laura Beck

Bazar: Leijuva poika
Kirjavinkit: Leijuva poika