Siirry pääsisältöön

Kevään 2012 kirjat

Useissa blogeissa on jo esitelty kevään uutuuskirjojen listoja ja olen jo bongaillut niistä muutamia kiinnostavia uutuuksia. Kevät ei ehkä vedä vertoja viime syksyn listalle (jolta minulla tosin on edelleen n. 2/3 lukematta...), mutta mukaan mahtuu silti vaikka mitä, mm. yllättävän paljon kiinnostavia novellikokoelmia!

Tammi:
Emma Donoghue: Huone (01/2012). Haluan lukea suomennoksen osittain sen vuoksi, että minua kiinnostaa, miten Jackin käyttämä eriskummallinen kieli on onnistuttu kääntämään. Ja osittain siksi, että tämä on niitä kirjoja, jotka tekee mieli lukea uudestaan. :)
Haruki Murakami: Norwegian Wood (01/2012). Olen lukenut tämän englanniksi vuosia sitten ja katsoin äskettäin elokuvan. Leffa ei vakuuttanut, mutta kirjan tunnelma olisi kiva palauttaa mieleen.

Avain:
Seija Vilén: Pohjan akka (02/2012). Vilén ei vielä saanut minusta vannoutunutta fania Mangopuun alla -romaanin myötä, mutta uuden romaanin Kalevala-aihe kiinnostaa. Kuulostaa tosin vähän Johanna Sinisalon Sankareilta...
Daniyal Mueenuddin: Hunajaa ja tomua (03/2012). Aloitin tämän Pakistaniin sijoittuvan novellikokoelman jo englanniksi, mutta taidan odotella suomennosta ja lukea sen sitten loppun.

Otava:
Anne Swärd: Kesällä kerran (03/2012). Tätä odotan kevään kirjoista ylivoimaisesti eniten! Viime vuonna suomennettu Viimeiseen hengenvetoon oli yksi parhaista viime vuonna lukemistani kirjoista, joten odotukset uudelle suomennokselle ovat ainakin jo valmiiksi korkealla. > LUETTU!
Joel Haahtela: Traumbach (01/2012). Odottelee jo yöpöydällä vuoroaan... > LUETTU!

WSOY:
Andreï Makine: Ikuisen rakkauden kosketuksia (06/2012). Novellikokoelma Makinelta!
Tuuve Aro: Himokone (03/2012). Uusi kokoelma yhdeltä kotimaisista suosikkikirjailijoistani novellikokoelmien piiristä. > LUETTU!
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike (04/2012). Tuleekohan Mielensäpahoittajasta oikein kirjasarja..? > LUETTU!
Annika Idström: Veljeni Sebastian (03/2012). Tämä on ilmestynyt alun perin jo vuonna 1985, mutta en ole lukenut sitä. Vaikutti tutustumisen arvoiselta kuvauksen perusteella. > LUETTU!
Amor Towles: Seuraelämän säännöt (05/2012). Kuulosti ainakin lievästi kiinnostavalta, joten päätyy luultavasti vähintään selailtavaksi. ;)

Gummerus:
Turkka Hautala: Kansalliskirja (03/2012). Harkintalistalle, vaikka Paluu ja Salo ovat vielä lukematta. > LUETTU!
Claire Castillon: Kuplissa (02/2012). Koska Castillonin aiempien novellikokoelmien häiriintyneet ihmissuhteet ovat jääneet mieleen kummittelemaan... > LUETTU!
Vladimir Nabokov: Naurua pimeässä (01/2012). Sopisikohan tämä jälkiruuaksi Anna Kareninan jälkeen? :)

Kommentit

  1. Kun jokin aika sitten selasin kustantamoiden kevätkirjoja, olin vähän pettynyt kun ei löytynyt niin paljon kiinnostavaa kuin viime keväänä tai viime syksynä! Tosin kiinnostukseni voi nousta montakin uutta kirjaa kohtaan, kun luen niistä herkullisia blogiarvioita :D

    Huone oli yksi odotetuimmista ja onkin jo odottelemassa lukuvuoroaan. Toivottavasti korkeat odotukseni eivät kaadu :)

    VastaaPoista
  2. Minullekin viime syksy oli uutuuskirjojen suhteen paljon kiinnostavampi mitä kevät. Toisaalta olen ollut huojentunut, ettei ole läheskään niin paljon kiinnostavia kirjoja nyt, niin vihdoin malttaa lukea niitä oman hyllyn vanhempiakin kirjoja jotka jo tovin odottaneet vuoroaan.

    VastaaPoista
  3. Kirjakevät vaikuttaa mielestäni niin hienolta. Sinulla on suosikeissasi/tärpeissäsi monia minullekin mieleisiä mm. Murakami (jota parhaillaan luen), Makine, Hautala, Haatela (jonka ehdin jo lukea) sekä ehkä Vilénkin. Nyt aloin kiinnostua Swärdistä.

    VastaaPoista
  4. Tuuve Aron nimi on jäänyt mieleen sinun kehuistasi. TÄytyypä siis seurata mitä tykkäät uusimmasta, josko minäkin sitten saisin aikaiseksi tutustua. :)

    VastaaPoista
  5. Paljon kiinnostavaa, mutta ei ehkä niin paljon kuin syksyllä - mikä on ihan kiva, jotta ehtii ottamaan vastaan kevään aurinkoa =)

    Laitoin muuten kommenttia tuonne aiempaan kirjoitukseesi (Shamsie), en tiedä, miten se on jäänyt huomioitta :O

    VastaaPoista
  6. Tuo Pohjan akka on minullakin sellaisessa alustavassa seurannassa... nappaan jos tulee vastaan.

    VastaaPoista
  7. Tuo Donoghue nousee nyt esiin tuon tuostakin, mulle vielä täysin tuntematon kirjailija, täytynee tutustua...

    VastaaPoista
  8. Laura, minäkin uskon että kevätkirjojen lista kasvaa vielä muiden blogien myötä. Toivottavasti pidät Huoneesta! :)

    Susa, heh, sama ongelma täälläkin. Minulla taitaa lisäksi olla puoli hyllymetrillistä viime vuoden puolella lainattuja kirjaston kirjoja, jotka odottelevat vuoroaan.

    Katja, huomasinkin että olit juuri kirjoittanut Murakamista! :) Swärdiin kannattaa tutustua, vaikka tästä tulevasta romaanista en osaa sanoa vielä mitään...

    Salla, kiva kuulla! Saa nähdä onko uusi novellikokoelma aiempien veroinen. :)

    Mari A., niinpä, mutta kyllä niitä luettavia aina riittää. ;) Käyn vastaamassa myös aiempaan kommenttiisi.

    Booksy, odotan mielenkiinnolla arvioita Pohjan akasta. Mangopuun alla taisi aiheuttaa blogeissa pääosin positiivisia reaktioita, mutta minä en vain ollut vakuuttunut.

    Erja, Huone kannattaa ehdottomasti lukea!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...

Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa

Kansi: Tuija Kuusela Valoa valoa valoa. Siinä kaikki mitä tuli mieleeni kun näin Mimin ensimmäisen kerran rannassa. Hän seisoi selkä minuun päin. Paskainen pukukoppi nojasi häntä vasten. Hän ei katsellut järvelle unelmoivasti vaan vittuuntuneena. Niin kuin hän ei olisi odottanut minua yhtään. Viime vuoden Finlandia Junior -palkinnon voittaja on aiheuttanut ristiriitaisia tunnelmia sekä lukijoissa että kriitikoissa. Toisaalta kirjan rohkeaa aihevalintaa ja runollista muodolla leikittelyä on kiitelty ja ihmetelty, toisaalta taas jotkut ovat vierastaneet juuri näitä samoja asioita: rakkautta ja rakastelua kahden 14-vuotiaan tytön välillä sekä kieltä ja tyyliä, jotka yhtä lailla rikkovat perinteisiä normeja. Minä kuulun niihin lukijoihin, jotka eivät oikein saaneet kirjasta otetta. Hengästyttävä kerrontatyyli lähinnä ärsytti ja väsytti; henkilöhahmojen "teiniys" samoin. Ehkä tämä on todella nimenomaan nuorten kirja, koska en ihan ollut samalla aallonpituudella tarinan kan...

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...