perjantai 2. maaliskuuta 2012

Helmikuun luetut

 
Helmikuussa luin yhteensä kuusi romaania, mutta blogiarviot laahaavat sen verran aikataulusta jäljessä, etten ole ehtinyt kirjoitella yhdestäkään vielä enempää.

Helmikuun luetut:
Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus
Maile Chapman: Your Presence is Requested at Suvanto
Rosa Liksom: Hytti nro 6
Anne Swärd: Kesällä kerran
Stephenie Meyer: Twilight
Joni Pyysalo: Ja muita novelleja

Varsin monipuolinen lista ainakin omasta mielestäni. :) Agatha Christie toimi erään anoppilassa vietetyn viikonlopun hätävaralukemisena, kun tekeminen uhkasi loppua kesken ja hain jotain viihdykettä kirjahyllyn puolelta. Idän pikajunan arvoitus (Murder on the Orient Express) on dekkariklassikko, jossa Hercule Poirot selvittää junassa tapahtuvaa murhaa. En tee kirjasta erillistä blogipäivitystä, mutta se toimi erinomaisesti viikonlopun pelastajana: sopiva yhdistelmä viihdettä, jännitystä ja aivojumppaa.

Yhdysvaltalaisen Maile Chapmanin romaani oli heräteostos kirjakaupasta. Naisten parantolaan jossain päin 1920-luvun Suomea sijoittuva kirja kuulosti niin kummalliselta tapaukselta, että pakkohan siihen oli tutustua. Siitä lisää myöhemmin...

Rosa Liksomin Hytti nro 6 oli vaikuttava mestariteos ja ensimmäinen Liksomilta lukemani kirja! Anne Swärdin Kesällä kerran ei puolestaan kolahtanut minuun yhtä kovaa kuin Viimeiseen hengenvetoon.

Ja ei, lista ei valehtele seuraavan nimen kohdalla. Sivistin itseäni tässä kuussa lukemalla Stephenie Meyerin Twilightin. :) Eli siis ensimmäisen osan samannimistä sarjaa, jonka olin joskus aiemmin ylenkatseellisesti päättänyt jättää tylysti huomiotta (teinivampyyreja, pyh! Anne Ricen jälkeen ei tunnu missään!). Vietin Bellan ja Edwardin seurassa yhden vampyyrirakkaudentäyteisen viikonlopun, josta toipuminen saattaa hieman kestää... ;) Myöhemmin luvassa on pidempi arvio, jossa yritän puolustella kirjaan koukkuuntumistani ja kirjoittaa ankaran kriittisesti Meyerin vampyyreista, teiniromantiikasta ja siitä, mikä ihme tekee näin huonosta kirjasta niin addiktoivan.

Viimeisenä vuorossa oli vielä kuukauden ainoa mieskirjailija, Joni Pyysalo, ja novellikokoelma Ja muita novelleja. Kokoelmasta minulla on sekä hyvää että huonoa sanottavaa, mutta siitäkin lisää siis myöhemmin...

Loppukevennyksenä vielä neljä oudointa hakusanaa, jolla blogiini on tässä kuussa päädytty:
margaret atwood kuollut
keski-ikäisen yksinäisyys parisuhteessa
terapia hysteerinen nauru 
parhaat selitykset miksen ole koulussa

Margaret Atwood on tietääkseni elossa ja voi hyvin. Ja epäilen kovasti, onko listan viimeisenä olevan hakusanan käyttäjä löytänyt blogistani mitään kovin hyödyllistä. :D

Aurinkoista viikonloppua!

P.S. Kohta 100 lukijaa! Olisikohan sitten aika järjestää blogini ihkaensimmäinen arvonta..? :)

11 kommenttia:

  1. Hauskoja halusanoja :)

    Niitä on muilta hauska lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oudoimmat hakusanat saattavat kyllä piristää kummasti päivää. :)

      Poista
  2. Hahaa, sinä siis koukutuit Twilightiin! Innolla odotan puolustelevais-kriittistä arviotasi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myönnän, koukutuin ja pahasti! En ehkä kuitenkaan uskalla tarttua vielä muihin osiin, koska epäilen, että niissäkin on koukkuuntumisvaara, jota joudun sitten taas selittelemään ja puolustelemaan - itselleni ja muille. :D

      Poista
  3. Blogisi ja arvostelusi ovat mahtavia! Jos olet kiinnostunut lukemaan ja arvostelemaan myös hieman amatöörimaisia tuotoksia kannattaa vilkaista minun blogiani http://vituperativesinners.blogspot.com/
    Olisi kiva saada myös tuollaista ammattimaista ja hyvää arviointia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos vain suorastaan ylitsevuotavista kehuista! :) Hauska blogi-idea teillä, jään seurailemaan mielenkiinnolla...

      Poista
  4. Mahtavia hakusanoja, kiitos kun jaoit! :D

    VastaaPoista
  5. Hauska yhteensattuma: minäkin olen lukenut Christietä ja Swärdiä. Tosin luin eri kirjat kuin sinä. Mulla on vähän ristiriitaiset fiilikset Swärdin kirjasta Viimeiseen hengenvetoon, jonka olet jo aiemmin arvioinut. Alussa en saanut oikein kirjasta otetta, mutta loppua kohden kirja parani ja olen tyytyväinen, että luin kirjan loppuun asti. Kirja jäi mieleen pitkäksi aikaa eli vaikuttava se oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin muistan, että oli todella vaikea jälkeenpäin kuvailla, mikä Swärdin ekassa kirjassa vetosi niin voimakkaasti. Jokin juttu siinä oli...

      Poista
  6. Olet lukenut hyviä kirjoja. Minäkin luin Swärdin ja pidin kovasti. Ja aiempaan Traumbach-postaukseesi pitää sanomani, että olen ihan samoilla linjoilla kanssasi.

    Mutta nyt tulin kertomaan, että voitit lohdutuspalkinnon arvonnassani. Onnea. :)

    VastaaPoista