Siirry pääsisältöön

Elokuun luetut

Elokuussa - kuten näköjään heinäkuussakin - luin yhteensä kahdeksan kirjaa, joista kaksi oli sarjakuvia. Tässä elokuun saldo yhteenvetona:

romaanit:
Helen Walsh: Englantilainen tragedia
Markus Nummi: Karkkipäivä
Manny Shirazi: Viisi kiveä
Mary Ann Shaffer & Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta

sarjakuvat:
Kati Närhi: Saniaislehdon salaisuudet
Alison Bechdel: Lepakkoelämää III

muut:
Jaana Kapari-Jatta: Pollomuhku ja Posityyhtynen

Näistä Lumikko ja yhdeksän muuta nousi ehkä ylitse muiden, vaikka tähän mielipiteeseen kannattaa suhtautua sillä varauksella, että sain kirjan luettua vasta viime yönä ja taidan leijailla vieläkin sellaisissa hyvän kirjan jälkeisissä suhteettoman ihastuneissa tunnelmissa. ;)

Kaikki elokuun kirjat ovat muuten niin erilaisia, että en oikein osaa vertailla niitä. Englantilaisen tragedian arvostelun yhteydessä innostuin kertomaan eräänlaisesta kirjallisesta maisemastani, eli Manchesterin kaupungista. Myös Pollomuhku ja Posityyhtynen kiinnosti henkilökohtaisella tasolla. Markus Nummen Karkkipäivä on yksi koukuttavampia kotimaisia romaaneja, joita olen tänä vuonna lukenut. Ja Saniaislehdon salaisuudet jäi mieleen erikoisuutensa takia. Yksikään näistä ei oikeastaan tuottanut pettymystä, eli hyvä lukukuukausi kaikin puolin!
Tunnisteet:

Kommentit

  1. marjis01 syyskuuta, 2011 19:24

    Mullakin pyöri Lumikko tosi pitkään ajatuksissa sen jälkeen, kun sen olin lukenut. Jännä kirja. :)

    VastaaPoista
  2. Zephyr01 syyskuuta, 2011 20:49

    Niinpä. Lopussa selvisi toisaalta paljon asioita kerralla ja samalla jäi niin paljon vielä auki, että nyt on jotenkin pää ihan sekaisin. Lumikko jos joku on niitä kirjoja, jotka pitäisi lukea vähintään kahdesti! :)

    VastaaPoista
  3. Katja / Lumiomena01 syyskuuta, 2011 21:14

    Lumikko oli ensikosketukseni Pasi Ilmari Jääskeläiseen ja se oli kyllä hyvä. Mutta ei kirjasta nyt sen enempää, jään odottamaan kirjoitustasi. :)

    VastaaPoista
  4. Booksy01 syyskuuta, 2011 21:45

    Minä jään taas odottelemaan juttuasi Perunankuoripaistoksesta :-)

    VastaaPoista
  5. Linnea / kujerruksia01 syyskuuta, 2011 22:22

    Minä haluaisin niin lukea pian tuon Lumikon, se on minulla jo hyllyssäkin. Lukukuukautesi vaikuttaa ihanalta :>

    VastaaPoista
  6. Zephyr02 syyskuuta, 2011 09:29

    Katja & Booksy, juttuja tulossa! :)

    linnea, lue ihmeessä! Minullakin kirja seisoi hyllyssä jonkin aikaa ennen kuin päätin tarttua siihen, mutta kyllä kannatti! :)

    VastaaPoista
  7. Karoliina / Kirjava kammari02 syyskuuta, 2011 22:22

    Mulla on kolme noista tulossa lukuun: Englantilainen tragedia, Karkkipäivä ja Perunankuoripaistos. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt
4 kommenttia
Lue lisää

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe
3 kommenttia
Lue lisää

Kevään 2022 uutuuskirjavinkit

Herätelläänpä taas vaihteeksi blogia talviunilta... Nyt keväällä ilmestyy valtava määrä kiinnostavia uutuuksia. Poimin eri kustantamoilta tähän ne 20 kirjaa, joita eniten odotan. Mukana on myös muutamia nuortenkirjoja ja perheen nuoremmille lukijoille suunnattuja uutuuksia. TAMMIKUU Merit Riihonen : Mitä ikinä haluat (Karisto) Esikoisteos nuoruudesta, musiikista ja ihmismielen pimeistä sopukoista.   Iida Rauma : Hävitys - tapauskertomus (Siltala) Tämä kirja on jo ehtinyt olla esillä kirjagramissa, blogeissa ja muuallakin mediassa. Väkivallasta ja sen vaikutuksista ihmiseen.  Pertti Saloheimo : Meren ja tulivuoren välissä (WSOY) Pienoisromaani luonnontutkijasta, joka kohtaa syrjäisessä tutkimuskohteessa luonnon outouden ja karmivuuden. Kuulostaa vähän Jeff VanderMeerin Hävitys -kirjalta. Jemma Hatt : Seikkailijat ja kirottu linna (Kumma) Seikkailijat-sarjan ensimmäinen osa salaperäisestä linnasta kuulostaa kuvauksen perusteella Viisikoilta! Kirja on juuri 9-vuotiaalla kesken ja on kuu
1 kommentti
Lue lisää