Siirry pääsisältöön

Elokuun luetut

Elokuussa - kuten näköjään heinäkuussakin - luin yhteensä kahdeksan kirjaa, joista kaksi oli sarjakuvia. Tässä elokuun saldo yhteenvetona:

romaanit:
Helen Walsh: Englantilainen tragedia
Markus Nummi: Karkkipäivä
Manny Shirazi: Viisi kiveä
Mary Ann Shaffer & Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta

sarjakuvat:
Kati Närhi: Saniaislehdon salaisuudet
Alison Bechdel: Lepakkoelämää III

muut:
Jaana Kapari-Jatta: Pollomuhku ja Posityyhtynen

Näistä Lumikko ja yhdeksän muuta nousi ehkä ylitse muiden, vaikka tähän mielipiteeseen kannattaa suhtautua sillä varauksella, että sain kirjan luettua vasta viime yönä ja taidan leijailla vieläkin sellaisissa hyvän kirjan jälkeisissä suhteettoman ihastuneissa tunnelmissa. ;)

Kaikki elokuun kirjat ovat muuten niin erilaisia, että en oikein osaa vertailla niitä. Englantilaisen tragedian arvostelun yhteydessä innostuin kertomaan eräänlaisesta kirjallisesta maisemastani, eli Manchesterin kaupungista. Myös Pollomuhku ja Posityyhtynen kiinnosti henkilökohtaisella tasolla. Markus Nummen Karkkipäivä on yksi koukuttavampia kotimaisia romaaneja, joita olen tänä vuonna lukenut. Ja Saniaislehdon salaisuudet jäi mieleen erikoisuutensa takia. Yksikään näistä ei oikeastaan tuottanut pettymystä, eli hyvä lukukuukausi kaikin puolin!

Kommentit

  1. Mullakin pyöri Lumikko tosi pitkään ajatuksissa sen jälkeen, kun sen olin lukenut. Jännä kirja. :)

    VastaaPoista
  2. Niinpä. Lopussa selvisi toisaalta paljon asioita kerralla ja samalla jäi niin paljon vielä auki, että nyt on jotenkin pää ihan sekaisin. Lumikko jos joku on niitä kirjoja, jotka pitäisi lukea vähintään kahdesti! :)

    VastaaPoista
  3. Lumikko oli ensikosketukseni Pasi Ilmari Jääskeläiseen ja se oli kyllä hyvä. Mutta ei kirjasta nyt sen enempää, jään odottamaan kirjoitustasi. :)

    VastaaPoista
  4. Minä jään taas odottelemaan juttuasi Perunankuoripaistoksesta :-)

    VastaaPoista
  5. Minä haluaisin niin lukea pian tuon Lumikon, se on minulla jo hyllyssäkin. Lukukuukautesi vaikuttaa ihanalta :>

    VastaaPoista
  6. Katja & Booksy, juttuja tulossa! :)

    linnea, lue ihmeessä! Minullakin kirja seisoi hyllyssä jonkin aikaa ennen kuin päätin tarttua siihen, mutta kyllä kannatti! :)

    VastaaPoista
  7. Mulla on kolme noista tulossa lukuun: Englantilainen tragedia, Karkkipäivä ja Perunankuoripaistos. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...

Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa

Kansi: Tuija Kuusela Valoa valoa valoa. Siinä kaikki mitä tuli mieleeni kun näin Mimin ensimmäisen kerran rannassa. Hän seisoi selkä minuun päin. Paskainen pukukoppi nojasi häntä vasten. Hän ei katsellut järvelle unelmoivasti vaan vittuuntuneena. Niin kuin hän ei olisi odottanut minua yhtään. Viime vuoden Finlandia Junior -palkinnon voittaja on aiheuttanut ristiriitaisia tunnelmia sekä lukijoissa että kriitikoissa. Toisaalta kirjan rohkeaa aihevalintaa ja runollista muodolla leikittelyä on kiitelty ja ihmetelty, toisaalta taas jotkut ovat vierastaneet juuri näitä samoja asioita: rakkautta ja rakastelua kahden 14-vuotiaan tytön välillä sekä kieltä ja tyyliä, jotka yhtä lailla rikkovat perinteisiä normeja. Minä kuulun niihin lukijoihin, jotka eivät oikein saaneet kirjasta otetta. Hengästyttävä kerrontatyyli lähinnä ärsytti ja väsytti; henkilöhahmojen "teiniys" samoin. Ehkä tämä on todella nimenomaan nuorten kirja, koska en ihan ollut samalla aallonpituudella tarinan kan...