maanantai 20. kesäkuuta 2011

Riku Korhonen: Hyvästi tytöt

Tytöt ovat valloittaneet kaupungin kadut, ottaneet ne valtaansa. He kulkivat yksin, pareittain tai pieninä tyttöpartioina. Oli kevät, oli tyttöjen suurvallan voimannäytön aika. Se oli armotonta tyttökolonialismia, kevätmekkojen, lantiofarkkujen, korkokenkien, tennareiden, narutoppien, sirojen takapuolien, säärien, nilkkojen, tuulessa liehuvien hiusten, hetkellisenä helisevän naurun ja paljaina heiluvien käsivarsien tyttöimperialismia, joka ei jättänyt alamaisilleen epäselvyyttä ylivoimastaan.

Novellikokoelman nimi kuvaa täydellisesti sen ideaa: keski-ikää lähestyvä mies jättää hyvästi elämänsä tytöille. Paitsi että kokoelman tytöt eivät ikänsä puolesta ole tyttöjä lainkaan vaan nuoria naisia, joita Riku Korhonen lempeästi tytöttelee (se tässä hänelle sallittakoon). Hyvästi tytöt onkin nimenä jotenkin mieleenpainuva ja uteliaisuutta herättävä, eli sillä siis mennään!

Loistava Kahden ja yhden yön tarinoita (joka ansaitsisi edelleen lisää lukijoita ja blogisavuja!) antoi odottaa paljon myös tältä novellikokoelmalta, mutta Hyvästi tytöt ei täysin vakuuttanut. Tarinakokoelman lukemisesta ei ole kulunut kuin vähän aikaa, mutta en enää pysty palauttamaan mieleen kuin muutaman tarinan ja henkilön sieltä täältä 25 tarinan joukosta. Muistini saattaa tietenkin pätkiä pahasti, mutta ei tätä kokoelmaa silti voi erityisen mieleenpainuvaksi kuvailla. :)

Korhonen pohtii novellien kautta sitä hetkeä, jolloin keski-ikäistyvä mieshenkilö huomaa yllättäen olevansa näkymätön ympärillä velloville kesäisille tyttölaumoille. Tarinakokoelmassa mies palaa muistojensa ja mielikuvituksensa kautta menneisyyden tyttöihin entisten tuttujen ja tyttöystävien muodossa. Kokoelman tarinat saavuttavat vähitellen yhä absurdimpia puolia, joista tuli mieleen Dan Rhodesin Antropologia ja sata muuta tarinaa. /edit: Huomasin juuri, että yhtäläisyyden on pannut merkille myös Jenni. :)

Tarinoiden tyylien ja genrejen kirjo sen sijaan yllätti positiivisesti. Esimerkiksi "Rakastuneet ja kuolemattomat - populaaritieteellinen muistelo" käsittelee rakkautta akateemisen esseen muodossa (ala- ja lähdeviitteineen!). "Neitsyttä etsimässä" -novelli taas luottaa perinteisen sadun rakenteeseen; tässä sankarin päämääränä vain on löytää itselleen neitsyt ennen kuin hän kuolee. Kuriositeettina mainittakoon vielä, että kokoelmaan sisältyy tarina nimeltä "Golfmunamies", jossa mies saavuttaa kyseenalaista huomiota munakennosta löytämänsä golfpallon ansiosta. Kulttistatukseen nousevia munamiehiä on siis ollut jo ennen Korhosen etunimikaiman, Riku Niemisen, versiota. :)

Hyvästi tytöt oli siis Ihan OK. Ei enempää eikä vähempää. Ehkä en ole kohderyhmää. Ehkä keski-ikäistyvän miehen traagista arkea ruotiva absurdinen huumori ei uppoa minuun. Suosittelen silti tutustumaan Korhoseen ennemmin sen Kahden ja yhden yön tarinoiden kautta.

Tarinakokoelmasta on pidetty ainakin Lurun, Jennin ja Inan blogeissa; Reeta Karoliina on ollut allekirjoittaneen tavoin skeptisempi.

Riku Korhonen: Hyvästi tytöt. Sammakko. 2009.

Linkit:
Sammakko: Riku Korhonen
HS kirjat: "Riku Korhonen kirjoitti haikean moraliteetin"
Kirjavinkit: Hyvästi tytöt

2 kommenttia:

  1. Hahaa, Korhonen siis ON Suomen Rhodes! Muuta emme voi tästä päätellä.

    Juuri kommentoin Saran kirjat -blogiin, ettei Korhonen ole suosikkikini, mutta erilaisena kirjailijana on kuitenkin jäänyt mieleen, niin että häneen kannattaa mielestäni tutustua jo mielenkiinnosta, ellei muuten.

    Ihania kirppislöytöjä olet tehnyt! :)

    VastaaPoista
  2. Kävin juuri lukemassa kommenttisi sieltäkin. Lääkäriromaania en ole vielä lukenut, mutta ajattelin antaa sillekin mahdollisuuden, koska Kahden ja yhden yön tarinoita oli niin hyvä. Korhonen on nimenomaan erilainen kirjailija, vaikka rhodesmaisuutta löytyykin. ;)

    VastaaPoista