Siirry pääsisältöön

Touko- ja kesäkuun luetut

Minäkin päätin aloittaa monessa blogissa käyttöön otetun tavan koota aina kuukausittain luetut kirjat yhteen postaukseen. Touko- ja kesäkuun kirjat tulevat nyt tässä samalla. Toukokuussa luin jostain syystä poikkeuksellisen paljon - ainakin suhteessa normaaliin lukutahtiini, joka on n. kirja per viikko. Viime aikoina olen myös onnistunut omasta mielestäni löytämään yllättävän hyviä kirjoja. ;) Toivottavasti trendi jatkuu...

Toukokuun luetut:

romaanit:
Leonie Swann: Murha laitumella
Helen Moster: Hylky 
Iida Rauma: Katoamisten kirja
Emma Donoghue: Room 
Hanna-Riikka Kuisma: Sydänvarjo

novellikokoelmat:
Miina Supinen: Apatosauruksen maa
Riku Korhonen: Hyvästi tytöt

sekä piristysruiskeena sarjakuva:
Anni Nykänen: Mummo

Toukokuun parhaita ei ole yksi vaan kolme, koska en osaa valita. :) Katoamisten kirja, Room ja Sydänvarjo olivat kaikki omalla tavallaan vaikuttavia lukukokemuksia. Apatosauruksen maa ja Hyvästi tytöt sen sijaan tuottivat pettymyksen. Toukokuu oli näköjään Riku Korhosta lukuun ottamatta naiskirjailijoille pyhitetty kuukausi. Kesäkuussa luinkin sitten pelkästään mieskirjailijoita (en siis tarkoituksellisesti, huomasin tämän vain juuri!).

Kesäkuun luetut:

romaanit:
Abraham Verghese: Cutting for Stone
Dan Rhodes: Timoleon Vieta palaa kotiin
Kader Abdolah: Talo moskeijan vieressä
Michael Cunningham: By Nightfall
Chris Cleave: Little Been tarina

Kesäkuu oli myös hyvien kirjojen kuukausi. Little Been tarina nousi kuitenkin ylitse muiden, mutta Cutting for Stone ja Talo moskeijan vieressä olivat molemmat erittäin hyviä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna Karenina -kimppaluku

Nyt kun syksy on virallisesti polkaistu käyntiin syyskuun muodossa ja viimeisetkin kesälomat on varmaan pidetty, on aika tarttua uusiin haasteisiin myös lukemisen osalta. Tässä kuussa alkoi Kadonnutta aikaa etsimässä -haaste ja Satu pisti pystyyn Ruusun nimi -read-a-longin , mutta jos joku vielä kaipailee lukuhaastetta loppuvuodelle, niin nyt olisi oiva tilaisuus saada vertaistukea Anna Kareninan lukemiseen! Romaanin lukemalla voi samalla osallistua vaikka 10 klassikkoa -haasteeseen tai 500+ minihaasteeseen hiukan jälkijunassa. :) Itse laitan kimppaluvun pystyyn lähinnä haasteeksi itselleni, jotta saisin tämän tiiliskiven luettua vuoden loppuun mennessä. Mutta olisi ilahduttavaa, jos tähän uskaltautuisi mukaan muitakin, jotta kimppaluku olisi nimensä veroinen! :) Anna Karenina on alun perin julkaistu jatkokertomuksena, joten sen lukeminen osissa pidemmän ajan kuluessa on itse asiassa Tolstoin alkuperäiselle julkaisulle "uskollisempi" tapa lähestyä teosta. Romaani ja...

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt...

Tiiliskivifobia

Nyt kun blogeissa pohditaan kesä- ja lomalukemisia ja toisaalla mietitään tiiliskiven pohjimmaista merkitystä, niin minäkin ajattelin paljastaa kesäprojektini, joka on eräs tiiliskiveksikin kutsuttu teos. Teen tämän postauksen täysin itsekkäistä syistä; kuvittelen nimittäin, että jos olen uskotellut teille näin julkisesti täällä blogissani, että aion moiseen projektiin ryhtyä, niin en voi enää perääntyä siitä. Blogiyhteisön painostus rohkaiseva kannustus saa siis minut lukemaan tämän ja ehkä jopa erehdyn nauttimaan siitä! :) Kyseessä on siis Leo Tolstoin Anna Karenina . Tuo suuri maailmankirjallisuuden klassikko, yleissivistykseen kuuluva teos, jokaisen itseään kunnioittavan, sivistyneen lukutoukan hyllyssä jököttävä järkäle. Miksi, oi miksi, en käynyt katsomassa tätä Turun kaupunginteatterissa viime vuonna? Miksi en ylipäätään ole nähnyt tästä yhtäkään näytelmä-, tv- tai elokuvasovitusta, vaikka luulisi, että niitä on pilvin pimein? Miten ihmeessä kirja on tietämättömyydestäni ...