Lapsena tuli luettua kirjoja useampaan kertaan, nykyään harvemmin. Kuitenkin on tiettyjä lemppareita tai klassikkokirjoja, joihin palaan kerta toisensa jälkeen.
Aikuisiällä olen tainnut lukea yli kolme kertaa vain Arundhati Royn Joutavuuksien jumalan (joka tulee luultavasti mainittua myös jatkossa tämän haasteen tulevien päivien aikana...). Olen lukenut kirjan neljä kertaa englanniksi ja kerran suomeksi. Ensisijainen syy tähän on se, että tein tästä graduni, mutta pidän romaanista muutenkin kuin hullu puurosta. Kirja kestää hyvin useammankin lukukerran - tai jopa vaatii niitä, koska ensimmäisellä lukukerralla moni asia ei välttämättä aukene.
Muita vähintään kolme kertaa luettuja ovat Haruki Murakamin Kafka rannalla sekä J. R. R. Tolkienin pääteokset Tolkien-fanikauteni ajoilta: ainakin Taru sormusten herrasta, Hobitti ja Silmarillion on kahlattu läpi antaumuksella useampaan kertaan.
Muita vähintään kolme kertaa luettuja ovat Haruki Murakamin Kafka rannalla sekä J. R. R. Tolkienin pääteokset Tolkien-fanikauteni ajoilta: ainakin Taru sormusten herrasta, Hobitti ja Silmarillion on kahlattu läpi antaumuksella useampaan kertaan.
Jännää, minun pitäisi siis varmaan yrittää lukea tämä toiseen kertaan. En nimittäin tiedä miksi, mutta ensimmäisellä (ja toistaiseksi ainoalla) lukemiskerralla tämä jotenkin onnistui pitkästyttämään, hampaita purren tahkosin loppuun. Voisin vaikka kokeilla miten menisi suomennoksen kanssa :)
VastaaPoistaMinustakin Joutavuuksien jumala on hyvä (olen lukenut sen vain kerran, tosin), mutta aika moni täällä blogimaailmassa on ollut vastakkaista mieltä.
VastaaPoistaMinäkin luulen lukeneeni Tarun sormusten herrasta yli kolme kertaa.
Minäkin olen kuullut ja lukenut tästä hyvinkin vastakkaisia mielipiteitä. Mutta kaikkien ei tarvitse pitää samoista kirjoista. :) Suosittelen silti kokeilemaan uudestaan - ainakin minulle kirja avautui kunnolla vasta sillä toisella lukukerralla.
VastaaPoista