Viimeistä haastepäivää viedään. Eilisen ja tämän päivän kysymys tuleekin tässä samalla.
Voisin itse asiassa myös vastata saman kirjan molempiin kysymyksiin. Olen kehunut tätä kirjaa aiemminkin useaan otteeseen, joten ainakaan säännölliselle blogini seuraajalle tämä on jo vanha juttu. :)
Kaikkien aikojen suosikkikirjani ja samalla kirja, josta muut eivät ole yleensä innostuneet yhtä paljon kuin minä, on Arundhati Royn Joutavuuksien jumala (The God of Small Things, 1997). Romaani jakaa mielipiteitä aika vahvasti. Monet lukijat pitävät sitä ainakin ensimmäisellä lukukerralla sekavana kielikuvien viidakkona, josta loogista juonta saa etsiä urakalla. Romaani aiheutti eripuraa myös Booker-palkintoraadissa (vaikka voittikin lopulta palkinnon): yksi raatilaisista piti kirjaa yksinkertaisesti surkeana.
Romaani sai kovaa kritiikkiä osakseen myös Royn kotimaassa Intiassa; ei niinkään sen kielen, vaan teemojen takia. Romaanin kuvaus ylempään kastiin kuuluvan naisen ja kastittomiin kuuluvan miehen välisestä seksisuhteesta toi jopa siveettömyyssyytteen kirjailijaa vastaan! Kastien väliset suhteet ovat Intiassa edelleen hyvin pitkälti tabu.
Minä kuitenkin pidän kirjasta, vaikka pääseminen sen "sisälle" kesti useamman lukukerran. Pidän siitä, miten kerronta rakentuu pienille yksityiskohdille. Pidän siitä, miten lasten näkökulma ei näy pelkästään siinä mitä kerrotaan vaan myös siinä miten asiat kerrotaan. Pidän siitä, miten romaani käsittelee vaikeita ja suuria teemoja, kuten kastilaitosta, patriarkaattia ja politiikkaa, yksilöiden kautta ja häpeämättömän ideologisesti. Pidän siitä, miten yksittäisten henkilöiden muistot sekä yhteisön ja kansakunnan historia kilpailevat romaanissa keskenään siitä, kenen totuus lopulta tulee esiin ja kerrotuksi lukijalle.
Aurinkoista ja serpentiinistä vappua kaikille! :)
Voisin itse asiassa myös vastata saman kirjan molempiin kysymyksiin. Olen kehunut tätä kirjaa aiemminkin useaan otteeseen, joten ainakaan säännölliselle blogini seuraajalle tämä on jo vanha juttu. :)
Romaani sai kovaa kritiikkiä osakseen myös Royn kotimaassa Intiassa; ei niinkään sen kielen, vaan teemojen takia. Romaanin kuvaus ylempään kastiin kuuluvan naisen ja kastittomiin kuuluvan miehen välisestä seksisuhteesta toi jopa siveettömyyssyytteen kirjailijaa vastaan! Kastien väliset suhteet ovat Intiassa edelleen hyvin pitkälti tabu.
Minä kuitenkin pidän kirjasta, vaikka pääseminen sen "sisälle" kesti useamman lukukerran. Pidän siitä, miten kerronta rakentuu pienille yksityiskohdille. Pidän siitä, miten lasten näkökulma ei näy pelkästään siinä mitä kerrotaan vaan myös siinä miten asiat kerrotaan. Pidän siitä, miten romaani käsittelee vaikeita ja suuria teemoja, kuten kastilaitosta, patriarkaattia ja politiikkaa, yksilöiden kautta ja häpeämättömän ideologisesti. Pidän siitä, miten yksittäisten henkilöiden muistot sekä yhteisön ja kansakunnan historia kilpailevat romaanissa keskenään siitä, kenen totuus lopulta tulee esiin ja kerrotuksi lukijalle.
Aurinkoista ja serpentiinistä vappua kaikille! :)
Joutavuuksien jumala on yksi lempikirjoistani, vaikka unohdinkin sen laittaa mukaan omaan listaani. En muista enää niin tarkkaan kirjan tapahtumia ja teemoja (paitsi rakkaustarinan), mutta pidin kirjasta kovasti, kun luin sen kymmenisen vuotta sitten. Pitäisi ehtiä tämäkin lukea uudelleen (kuten muutama sata muutakin kirjaa).
VastaaPoistaOmassa tuttavapiirissäni kirjasta on kyllä tykätty, mutta oli hyvä kuulla, että kirjasta on muutoin keskusteltu aika paljon.
Hienoa kuulla, että muitakin tykkääjiä löytyy! :) Minäkin olen suositellut kirjaa melkein kaikille tutuilleni, mutta mielipiteet eivät aina ole olleet ihan hirveän positiivisia...
VastaaPoista