Aah, näitä on monta. Olin lapsena hirveä lukutoukka ja lähikirjaston suurkuluttaja. Elämäni ensimmäisen oman kirjastokortin saaminen oli Iso Juttu.
Mutta ajanpuutteen vuoksi (kiireellinen kiirastorstain ilta!) en höpise nostalgisista lapsuusmuistoista sen enempää vaan nostan vain yhden lapsuuden ja nuoruuden kirjasarjan ylitse muiden, eli Enid Blytonin Viisikko -sarjan.
Luin Viisikkoja ala-asteen ensimmäisistä luokista lähtien ja luultavasti ainakin melkein koko sarja tuli kahlattua läpi. Suosikkini oli sarjan ensimmäinen osa, Viisikko aarresaarella, joka oli niiiiin jännittävä! Pidin myös siitä, että yksi Viisikosta oli koira, koska kärsin myös koirahulluudesta. Ja jotenkin samastuin poikatyttö Pauliin, joka halusi, että häntä kutsutaan pojan nimellä. :)
Onpa retron ja tutun näköinen tuo sinireunainen kansi!
Luin Viisikkoja ala-asteen ensimmäisistä luokista lähtien ja luultavasti ainakin melkein koko sarja tuli kahlattua läpi. Suosikkini oli sarjan ensimmäinen osa, Viisikko aarresaarella, joka oli niiiiin jännittävä! Pidin myös siitä, että yksi Viisikosta oli koira, koska kärsin myös koirahulluudesta. Ja jotenkin samastuin poikatyttö Pauliin, joka halusi, että häntä kutsutaan pojan nimellä. :)
Onpa retron ja tutun näköinen tuo sinireunainen kansi!
Kommentit
Lähetä kommentti